astangajooga

Astangajooga on harjoitus ja filosofia, jonka päämääränä on saavuttaa ja kehittää kokonaisvaltaisempaa hyvinvointia niin fyysisesti, psykologisesti kuin henkisesti. Astangaa ei ole sidottu mihinkään uskontoon, mutta joogafilosofialla on oma vahva jumalakäsityksensä. Astangaharjoitusta viedään eteenpäin guru-oppilas-metodilla, jossa gurua, opettajaa, kunnioitetaan tiedonjakajana.Kuopion joogasalilla opetetaan astangajoogaa guru Sri K. Pattabhi Joisin perinteen mukaisesti.

Historiaa

Pattabhi Jois (1915–2009) kehitti astangasta maailmanlaajuisesti tunnetun harjoituksen oman opettajansa Sri T. Krishnamacharyan opetusten pohjalta. Hän perusti kotikaupunkiinsa, Etelä-Intiassa sijaitsevaan Mysoreen, astangajoogakoulun, Ashtanga Yoga Nilayamin, joka tunnettiin pitkään nimellä Krishna Pattabhi Jois Ashtanga Yoga Institute (KPJAYI). Pattabhi kirjoitti astangajoogasta mm. myös suomeksi julkaistun Yoga mala -teoksen (1965), joka avaa harjoituksen filosofiaa ja käytäntöä. Pattabhin ansiota on lajin laaja nykyinen suosio ympäri maailmaa – hän kiersi opettamassa länsimaissa 70-luvun lopulta alkaen aina lähelle kuolemaansa saakka.

Suomeen astangajooga saapui 90-luvun alussa. Lajin ensimmäisiin harrastajiin kuuluvat Juha Javanainen ja Petri Räisänen perustivat vuonna 1997 Helsingin astangajoogakoulun, jonka avulla astanga alkoi levitä ympäri Suomen. Nykyään lähes kaikista Suomen suurimmista kaupungeista löytyy suosittua astanga-opetusta. Niin Kuopiossa kuin muuallakin Suomessa opetus on useimmiten vahvasti Pattabhi Joisin perinteessä kiinni. Monet joogan harjoittajat käyvät jopa vuosittain harjoittelemassa ja syventämässä oppiaan Mysoressa Pattabhin tyttären Saraswati Ramgaswamin ja koulun nykyisen johtajan, Pattabhin tyttärenpojan R. Sharath Joisin opetuksessa. Sharath ja Saraswathi jatkavat Pattabhin viitoittamalla tiellä myös kiertäen opettamassa ympäri maailmaa nykyisten oppilaittensa kutsumana ja avustamana.  Suomessa on mahdollista päästä harjoittelemaan kurssimuotoisesti myös muiden pitkäaikaisten Pattabhin oppilaiden, kuten Eddie Sternin, kanssa.

Astangajoogan kahdeksan haaraa

Astanga tarkoittaa kahdeksaa haaraa (ashta anga) ja ne on kuvattu noin 2000 vuotta sitten kirjoitetussa tietäjä Patanjalin Yoga Sutra-teoksessa. Patanjalin joogasutrat muodostavat astangajoogan filosofisen perustan. Sutrissa kuvatut kahdeksan haaraa ovat:

• yama (rajoitukset: väkivallattomuus, totuudellisuus,varastamattomuus, pidättyvyys/kohtuus ja omistamattomuus)
• niyama (määräykset: puhtaus, tyytyväisyys, itsekuri, pyhä lukeminen ja jumalalle omistautuminen)
• asana (asento)
• pranayama (hengityksen hallinta)
• pratyahara (vetäytyminen, aistien hallinta)
• dharana (keskittyminen)
• dhyana (mietiskely, meditaatio)
• samadhi (syventyminen)

Astangan harjoittaminen aloitetaan Pattabhi Joisin perinteen mukaan kolmannesta haarasta eli asanasta. Asanaharjoitus on fyysistä, intensiivistä ja dynaamista. Kehon voimistumisen ja notkistumisen lisäksi asanaharjoitus edesauttaa mm. mielen fokusaation ja rauhoittumisen, rentouden, kehotietoisuuden ja yleisen terveydentilan kehittymistä. Keskittymiskyky kehittyy kun asanaa harjoitellaan kurinalaisesti ja tietoisesti kurkkuhengityksen, vinyasa eli hengitys-liikejärjestelmän, drishtien eli katseen kohdistuksen sekä bandhojen eli lihaslukkojen ollessa läsnä ja yhteydessä toisiinsa.

Kun asanaharjoitus on vakiintunut säännölliseksi harjoittajan on mahdollista aloittaa seuraavan haaran eli pranayaman harjoittaminen. Pranayama jatkaa asanaharjoituksen käynnistämää kehon ja aistielinten puhdistamista sekä hengityksen ja mielen tyynnyttämistä erilaisten hengitysharjoitusten avulla. Kahden ensimmäisen haaran, yaman ja niyaman mukaisten eettisten ja moraalisten ohjeiden merkitys korostuu ja joogaharjoittaja pyrkii samaan ne hallintaansa. Neljä ensimmäistä haaraa kohdistuvat harjoittajan ulkoisiin ja neljä viimeistä sisäisiin toimintoihin. Ulkoisiin toimintoihinkohdistuvien harjoitteiden avulla on mahdollista edetä kohti sisäisiä harjoituksia.

Filosofian mukaan ihminen voi joogaa harjoittamalla vapautua kehon ja mielen epäpuhtauksista, jännityksistä ja elinvoimaa heikentävistä asenteista. Astangajooga filosofioineen on tarkoitettu harjoiteltavaksi, ei pelkästään kirjoista opiskeltavaksi. Pattabhi Jois on kiteyttänyt astangan olevan 99 % harjoitusta ja 1 % teoriaa. Kirjallisuus voi toimia tiennäyttäjänä, mutta käytännön harjoittelu on ainut keino puhdistaa ja vapauttaa keho ja mieli tukoksista. Yoga Sutra-teoksen lisäksi löytyy valtava määrä muutakin kirjallisuutta, tärkeimpänä muun muassa BhagavadGita.

Harjoittelu on syytä aloittaa pätevän opettajan johdolla joogalle suotuisassa ympäristössä. Säännöllinen harjoittelu tuottaa pian hyvää tekeviä ja elämänlaatua parantavia vaikutuksia. Harjoittelua voivat estää haitalliset asenteet kuten oman harjoituksensa vertaaminen muihin. On syytä muistaa, että jokainen harjoittelee omista lähtökohdistaan. Keskittyminen omaan harjoitukseen sekä mielen hallinta syvenevät, kun rohkeasti antautuu vinyasan vietäväksi ja oppii sulkemaan aistejaan itseensä päin, toisten harjoittelijoiden hengittäessä omilla matoillaan ihan vieressä.

Astanga mantra (sanotaan yleensä harjoituksen alussa)

Om
vande gurūnāṁ caraṇāravinde
sandarśita svātma sukhāva bodhe
niḥśreyase jāṅgalikāyamāne
saṁsāra hālāhala mohaśāntyai
ābāhu puruṣākāraṁ
śaṅkha cakrāsi dhāriṇam
sahasra śirasaṁ śvetaṁ
praṇamāmi patañjalim
om

Suomennos:

Lausun kunnioitukseni korkeimpien gurujen (opettajien) lootusjaloille, heille jotka opettavat hyvää tietoa opastaakseen tuntemaan itsen heräämiseen liittyvän suuren onnen; jotka ovat viidakon parantajia (shamaaneja) ja osaavat antaa vastalääkkeen/vastamyrkyn ehdollistetun olemassaolon aiheuttaman tietämättömyyden myrkylle.

Hän on Patanjali, Ananta/Adisesa-jumalkäärmeen (maailmankaikkeuden kantajakäärmeen) inkarnaatio, väriltään valkoinen, jolla on tuhat loistavaa päätä, ihmisen hahmoinen hartioihin asti, joka pitää kädessään miekkaa (erottelukyky, esim. hyvä pahasta, oikea väärästä), tulipyöriäistä (valokiekko, joka symboloi ajan pyörää/kulkua) ja puhallussimpukkaa (jumalallinen ääni) – hänen jalkojensa juureen nöyrästi kumarrun.

Englanninkielisestä käännöksestä suomentanut :  Juha Javanainen

Mangala mantra (sanotaan yleensä harjoituksen lopussa)

Om
svastiprajābhyaḥ paripālayantāṁ
nyāyena mārgeṇa mahīṁ mahīśāḥ
gobrāhmaṇebhyaḥ śubhamastu nityam
lokāḥ samastāḥ sukhino bhavantu
om shanti shanti shanti

Suomennos:

Olkoon kansalaisten vauraus ja hyvinvointi turvattua, valtiaiden ja hallintovirkamiesten noudattaman lain ja oikeuden mukaisesti, olkoon hengellisyys ja sivistyneisyys turvattua,  eläkööt kaikki maailmat onnellista ja yltäkylläistä elämää. Rauhaa, rauhaa, rauhaa.

Englanninkielisestä käännöksestä suomentanut :  Juha Javanainen

Kirjallisuutta

Sri K. Pattabhi Jois: Yoga Mala
Petri Räisänen: Astanga. Joogaa Sri K Pattabhi Joisin perinteen mukaan.
Petri Räisänen: Nadi Sodhana. Astangajoogan toinen asentosarja Sri K Pattabhi Joisin perinteen mukaan.
John Scott: Astangajooga
Gregor Maehle: Astanga Yoga (saatavilla suomeksi ja englanniksi)
Guy Donahaye & Eddie Stern: Guruji. A Portrait of Sri K Pattabhi Jois. Through the Eyes of His Students.

Måns Broo (suom): Joogan filosofia, Patanjalin Yoga-sutra. I.K. Taimni. Joogan tiede.
Swami Satyananda Saraswati: Four Chapters on Freedom. Commentary on the Yoga Sutras of Patanjali.
BKS Iyengar: Light on the Yoga Sutras of Patanjali.

Bhagavadgita (saatavilla myös suomenkielinen käännös)
HathaYogaPradipika
Yogayajnavalkya